Ollako vai eikö olla – kas siinä Kreikkavakuus

Sunnuntaina oli Hesarin etusivulla Soinin viesti kansalle koskien Kreikalle myönnettyjä lainoja. Itse en kyseistä lehteä ole vielä käsiini saanut, mutta eiköhän sellainen jostain löydy.
Mielenkiinnolla täytyy lukaista, kun sellainen möly kerran asiasta nousi.
Tosin ensimmäinen möly ei noussut siitä, mitä lehteen oli kirjoitettu, vaan siitä, että kyseinen palstatila oli maksanut hinnaston mukaan 50 tuhatta ”että on se merkillinen mies se Soini, kun siten rahoja tuhlaa”.
Seuraava möly tuli siitä, että miten törkeää oli lehdestä ostaa tilaa viestilleen, ”että ei kuulu poliittiseen keinovalikoimaan tuollainen”.
Kolmas kerta toden sanoo ja ilmeisesti tässä jotain perää onkin, koska vasta mölyn kolmannessa aallossa puututtiin siihen mitä oli sanottu – tai ainakin tavallaan.
Edelleenkään en siis tiedä mitä siellä on sanottu, mutta liekö sitten mennyt palstatilaa hukkaan kun mediassa Soinin viesti onnistuttiin tiivistämään pääpiirteissään kahteen asiaan:
Sopimuksessa ei mainita sanaa vakuus ja että Suomella ei ole vakuuksia.
No, ei muuta kuin kovan linjan vaikuttajaa uutisiin, mikrofonia eteen ja selvitetään…
Mielenkiinnolla odottelin vastauksia itsekin. Ensimmäiseen väitteeseen vastattiin niinkin tyhjentävästi, kuin että kyllä se sana vakuus siellä monessa kohtaa mainitaan.
Toiseen väitteeseen saatiinkin jo vähän asiallisempaa vastausta kun todettiin sentään, että Suomen tilille on talletettu reilut 900 miljoonaa vakuuksia – ”niin että kyllä Suomella vakuudet on”. Tämän sanominen sai lähetysaikaa arviolta 20% ajasta ja loppu aika käytettiin Soinin arvosteluun ja omien seläntaputteluun.

Pakko sanoa tähän väliin taas, että en minä tiedä väittää onko siellä mitään vakuuksia – ei ole kompetenssia. Jos olisi, niin taitaisin olla vähän ”paremmissa hommissa”, kun ei niiden olemassaolosta tai edellytyksistä tunnu ottavan selvää valtakunnan ykkösnimetkään…

Juuri mitään asiasta ymmärtämättömälle tässä jää kyllä pieni epäilyksen siemen.
Jos siellä asiakirjoissa se sana vakuus sitten sanotaan, niin eikös siitäkin väittelystä pääsisi sillä, että kertoo millä sivulla ja rivillä se siellä lukee, niin voidaan itse varmistaa?
Jos tämä asia todella on niin, että Suomella on hyvä sopimus, niin miksi ei mikään muu maa samanlaista halunnut? 
(Ja eikös me muuten lainattu vähän enemmän kuin se 900 miljoonaa?)
Jos tämä asia on nyt niin selvä, kuin sen väitetään olevan ja Soini kertakaikkisen väärässä on, niin mitä sitä hänen kanssaan väittelemään. Jotenkin vaan tästä silti tulee mieleen sanonta, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.

Totuus lienee taas kerran siellä jossain välissä – asiat kun on perinteisesti tapana esittää omaksi edukseen. Vähän kuitenkin arveluttaa, että onko tässä nyt oikeasti jotain pahastikin vialla – kun kerran niin kovasti täytyy todistella, ettei mikään ole vialla.