Vastaukseni sanomalehti Länsi-Suomen kyselyyn kiintiöpakolaisten määrän lisäämisestä Raumalla.

Countries_by_immigrant_population2Sanomalehti Länsi-Suomi tiedustelee sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä kaupunginhallituksen jäseniltä:

Helmikuussa 2014 Rauman kaupunginhallitus teki päätöksen vastaanottaa 20 kiintiöpakolaista.

1.) Onko tämä mielestäsi riittävä määrä vai tulisiko Rauman mielestäsi ottaa lisää kiintiöpakolaisia?
Tässä talouden ja työttömyyden tilanteessa en näe syytä avata keskustelua Rauman kiintiöpakolaismäärän riittävyydestä ja sikäli tämän hetken määrää on pidettävä riittävänä.

2.) Perustelut kyllä/ei vastauksellesi? Eli miksi pitäisi/miksi ei pitäisi tarjota enempää kuntapaikkoja?
Kun kyse on kuitenkin kiintiöpakolaisista, eli henkilöistä joilla on jo YK:n myöntämä pakolaisasema, korostuu päätöksenteossa se, että asiaa tulee tarkastella faktapohjaisesti ilman poliittisten irtopisteinen keräilyä. Rauma on viimeisten vuosien aikana joutunut rajuun työllisyyden ja talouden muutokseen, jollaisessa emme ole aikaisemmin olleet, ja jonka johdosta olemme äkillisen rakennemuutoksen alue. Sosiaali- ja terveystoimen menot kasvavat alati ja tälläkin hetkellä näyttää selvältä, että lautakunta ylittää budjettinsa merkittävistä sopeutustoimista huolimatta.
Kuntaliiton mukaan valtion pakolaisten vastaanottamisesta maksamat korvaukset eivät vastaa todellista kustannustasoa. Kuntaliitto pitää myös kiintiöpakolaisten vastaanottoa kunnille erittäin haastavana. Kunnan peruspalveluiden tulee kuitenkin olla pääsääntöisesti samat kantaväestölle ja maahanmuuttajille eikä kumpaakaan saa asettaa eriarvoiseen asemaan. Näillä muodoin on Rauman kaupungin kyky vastaanottaa kiintiöpakolaisia asetettava tällä hetkellä vähintäänkin kyseenalaiseksi.

3.) Vapaa sana, mitä mietteitä suomalaisittain siitä, että maahan tulevien pakolaisten määrän ennustetaan nousevan ensimmäistä kertaa yli 90-luvun huipun?
(Vuonna 1993 Suomeen tuli 3 689 pakolaista, tänä vuonna jo 5 300 ihmistä on hakenut turvapaikkaa Suomesta).
Maailmalla liikkuu enemmän turvapaikanhakijoita kuin tiettävästi koskaan aikaisemmin. Valitettavasti keskustelua käydään vain turvapaikanhakijoiden määrästä, liikkumisesta ja sijoittamisesta – ei siitä, miksi he ovat kotinsa joutuneet jättämään ja miten asiat saataisiin kuntoon heidän lähtömaassaan. Mikäli tähän kysymykseen ei saada vastausta, turvapaikanhakijoiden ja välillisten ongelmien määrä vain kasvaa entisestään. Valtioiden keskittyessä lähinnä ihmisvirtojen ohjaamiseen, ne ikään kuin luovat markkinat ihmiskauppaa harjoittaville rikollisille organisaatioille, jotka nyt vallitsevasta tilanteesta eniten hyötyvät. Ihmiskauppa on jo eräiden arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti jopa huumekauppaa suurempi bisnes.
Vaikka julkisuudessa asia on ajoittain saatu toiselta näyttämään, ei kyse ole siitä, etteivätkö kaikki olisi valmiita auttamaan. Apua on voitava antaa, kukin tietenkin kykyjensä rajoissa, mutta sen on oltava oikein kohdennettua. Vain oireiden hoitamisen sijaan, meidän tulisi ensisijaisesti pyrkiä löytämään ratkaisu itse ongelmien aiheuttajaan.

— Raumalla 25.8.2015 —

Länsi-Suomen asiasta kirjoittamassa artikkelissa näkemys tosiasiallisten kustannusten suuruudesta ilmoitettiin omakseni, mutta kuten edellä olevasta vastauksestani käy ilmi, on ongelma kuntaliiton esille tuoma eikä suinkaan mikään oma laskelmani.
Täsmennettäköön vielä sitä, mitä olen tarkoittanut kohdan 2 kysymyksessä, korostaessani nimenomaan kiintiöpakolaisen asemaa kyselyn kohteena:
Kiintiöpakolaiset ovat yleensä juuri kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia – naisia, lapsia ja perheitä (www.migri..fi/turvapaikka_suomesta/kiintiopakolaiset).
Siksi sillä, millaiseen ympäristöön ja ilmapiiriin heidät tuodaan, on oleellinen merkitys.
Rauman kaupungin talouden tasapainottamiseksi joudutaan lähivuosina tekemään entistä huomattavampia sopeutustoimenpiteitä, mikä tulee väistämättä vaikuttamaan palvelutasoon, palvelutuontantoon, työpaikkoihin jne. Nämä toimenpiteet tulevat koskettamaan monen kuntalaisen arkea, eniten tietysti heikoimpien, koska he myös eniten kunnan palveluita tarvitsevat.
Mikäli tällaisten sopeutustoimien aikana Rauman TULISI ottaa (niinkuin L-S:n kysymyksessä kysyttiin) lisää kiintiöpakolaisia, saattaisi tämä aiheuttaa ja lisätä vastakkainasettelua kantaväeston ja maahanmuuttajien välille. Resurssien lisäykset yhtäälle tarkoittavat kuitenkin lopulta karsintoja toisaalle, joka tällöin tavallaan sotii myös yhdenvertaisuusperiaatetta vastaan, minkä kuntaliittokin on tuonut kannoissaan esille. Vastakkainasettelu voi puolestaan johtaa esimerkiksi huonompaan kotoutumiseen, integraatioon ja työllistymiseen, mikä ei olisi kenenkään etu.
Tästä syystä olisi parempi, että vastaanottopäätökset tehtäisiin vapaaehtoisuuspohjalta ja mikäli tiedustelu kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta tulee, olisi kaikkien edun mukaista jos voisimme tuolloin keskustella avoimesti sekä realistisesti määristä, ajankohdista, vastaanottokyvystä ja muista asioista ilman ehdottomuuksia, jollaiseen L-S:n kysymyksessä viitattiin.