Valtuustoaloite paikallisliikenteen osittaisesta maksuttomuudesta

Paikallisliikenteen käyttöaste Raumalla on ollut jo pitkään verrattain huono. Samaan ilmiöön on vuosien saatossa törmätty monella muullakin paikkakunnalla, joista osa on ryhtynyt toimenpiteisiin asian korjaamiseksi.

Esimerkiksi Pieksämäki on tarjonnut peruskoululaisille maksuttomat linja-autokyydit jo syksystä 2013 alkaen. Käytäntö käynnistyi kokeiluna, jonka odotettiin alkuvaiheessa tuovan kaupungille kustannuksia, mutta nuorten lisätessä bussien käyttöä myös heidän vanhempiensa julkisen liikenteen käyttö parani, jonka myötä kasvaneet lipputulot olivat aiheutuneita lisämenoja suuremmat. Julkisen liikenteen käyttäjämäärät ovat sittemmin kaksinkertaistuneet sekä liikenneturvallisuus on lisääntynyt.

Pieksämäen menestyksellisen kokeilun myötä myös monet muut paikkakunnat ovat lähteneet kokeilemaan vastaavaa ja eräät ovat ottaneet käytännön suoraan omaksi toimintatavakseen ilman kokeiluajanjaksoa.
Pieksämäki on myöhemmin parantanut bussien käyttöastettaan entisestään ottamalla käyttöön paikannuksen, jolloin käyttäjät näkevät bussien sijainnin eikä huonon kelin sattuessa tarvitse bussia tulla liian aikaisin odottamaan.

Osittaisella maksuttomuudella voitaisiin saada tarpeen mukaan myös synergiahyötyjä. Paikallisliikennettä saattaisi olla mahdollista hyödyntää erilaisten kaupungin omien tilausajojen korvaamiseen kuten eri koulukuljetuksiin tai vaikkapa päiväkotien tekemiin retkiin, jolloin nuoret myös tottuisivat joukkoliikenteen käyttöön. Myös erilaisten palveluiden kuten uimahallin, kansalaisopiston tai seniori- ja muiden puistojen saavutettavuutta voitaisiin näin parantaa. Ilta-aikaan kohdennetulla maksuttomuudella voitaisiin puolestaan tukea lasten liikkumista harrastuksiin.

Julkisen paikallisliikenteen säilyminen on tärkeää etenkin nuorten ja eläkeläisten näkökulmasta, joilla ei mahdollisuutta oman auton käyttöön – ympäristönäkökulmia ja liikenneturvallisuutta unohtamatta.
Maksuttomuutta on Raumalla esitetty aikaisemminkin kaupungin kehittämistyöryhmä Ensiviisaiden toimesta, mutta sittemmin uudistunut liikennöintisopimus tarjoaisi kokeilun toteuttamiselle nyt tuolloista paremmat mahdollisuudet.

Näin ollen esitetään, että Raumalla käynnistetään tarvittavat selvitykset paikallisliikenteen osittaisen maksuttomuuden kokeilemiseksi, ensisijaisena kohderyhmänä koululaiset sekä vanhukset, jonka jälkeen kokeilu suoritetaan parhaaksi katsotussa laajuudessa ja mikäli kokeilun lopputulokset ovat positiiviset, siirrytään järjestelyyn pysyvästi. 

Raumalla 24.6.2019
Jami Toivonen

Valtuustoaloite mediakasvatus -infoista koulujen vanhempainiltojen yhteydessä

Nuoret viettävät aikaansa sosiaalisessa mediassa enenevässä määrin. Turkulaisen viestintätoimisto Viestintäliigan vuonna 2017 tekemän, 13-23 -vuotiaille kohdistetun, sosiaalisen median kyselytutkimuksen mukaan nuorten SoMe:en päivittäin käyttämä aika on jopa kahdeksan tuntia.

Huolimatta siitä, että kyse on digitaalisesta ympäristöstä, niin nuorille sosiaalinen media on paikka keskinäiselle vuorovaikutukselle ihan siinä missä mikä tahansa muukin ympäristö – niin hyvine kuin huonoine puolineen. Mannerheimin lastensuojeluliitto painottaakin, että aikuisilla on vastuu huolehtia lasten mediankäytöstä ja mediakasvatuksesta.

Uudet mediat saattavat tuoda mukanaan uudenlaisia ongelmia, joihin emme välttämättä ole osanneet varautua. Tämä saattaa johtua osittain siitä, että nopean digitaalisen kehityksen yhteydessä ei vanhemmille ehdi muodostua sellaista turvallista älylaitteiden ja sosiaalisen median käytön kulttuuria, joka voitaisiin siirtää tuleville sukupolville, koska kyseiset alustat elävät jatkuvassa muutoksessa. Turvallista digitaalisen median käyttöä tulisi kuitenkin jatkuvasti myös opettaa, ihan niin kuin mitä tahansa muitakin asioita, eikä jättää nuoria niiden kanssa yksin.

Yhteiskunnallisena toimijana koulu on tässäkin asiassa merkittävässä roolissa. Eri puolilla Suomea kouluissa onkin järjestetty satunnaisia, esimerkiksi some-painotteisia, vanhempainiltoja, mutta toiminta on harvemmin ollut säännöllistä tai koordinoitua.
Koska digitaalinen ympäristö vaikuttaa lasten ja nuorten päivittäiseen arkeen niin koulussa kuin kotonakin, korostuu kodin ja koulun välinen yhteistyö entisestään. Koulun tulisi mahdollisuuksiensa mukaan tukea myös vanhempien valmiuksia toimia kasvattajana kyseisessä ympäristössä sekä lisätä tietoisuutta mahdollisista vaaroista. 

Näin ollen esitetään, että Rauman kouluissa, erityisesti yläasteella pidettävien vanhempainiltojen yhteydessä järjestettäisiin, tarpeelliseksi katsotuin väliajoin, koulutusta/infoja mediakasvatuksesta sekä sosiaalisesta mediasta ja toimintaa koordinoitaisiin keskitetysti siten, että kaikkien koulujen oppilaiden vanhemmilla on pääsy samansisältöiseen informaatioon.

Raumalla 28.1.2019
Jami Toivonen

Rauma-puolue vai Rauma-perhe

Kuvitellaan perhe, jonka menot ovat enemmän kuin tulot – jotain pitäisi tehdä, koska pidemmän päälle tilanne on ymmärrettävästi kestämätön.
Kuinkakohan moni ottaisi tässä tilanteessa lisää velkaa säilyttääkseen nykyisen kulutustason?
Kuinka moni esittäisi, että pitäisi saada lisää, koska joku jossain muualla saa?
Kuinka moni sanoisi, ettei tehdä mitään muutoksia vaan käytetään loputkin säästöt ja toivotaan parempaa tilipussia, vaikkei sellaista ole näköpiirissä?

Aika harva varmaan, mutta politiikassa asia on välillä toisin…

Vaikka kuntalaisten pitkäaikainen hyvinvointi pitäisi olla kaikkien yhteinen päämäärä, niin politiikassa laupiaita ovat olevinaan ne, jotka vaativat kulutusta varoista piittaamatta.
Politiikassa pahiksia ovat ne, jotka kysyvät mistä rahat saadaan.
Politiikassa rohkeita ovat olevinaan ne, jotka siirtävät ongelmat seuraavien ratkaistavaksi.
Lyhyen tähtäimen helpoille ratkaisuille huudetaan helposti hurraata, vaikka arki kallistuu päivä päivältä niin kotona kuin kuntataloudessakin.

Nyt sanotaan, että Rauma ottaa velkaa. Todellisuudessa Rauma on ottanut velkaa jo pitkään, mutta korjausvelan muodossa. Nyt kun korjausvelat tulevat maksuun, joudutaan tuo velka hakemaan pankista. Massiiviset korjausvelat ovat, ainakin osittain, seurausta lyhytnäköisestä politiikasta, jossa on säästetty kiinteistöjen asianmukaisesta ylläpidosta – eihän näin kodistakaan pidetä huolta.

Vaikka olemme jo Raumallakin kuulleet eräiden suusta toiveita paremmista (vero)tuloista, niin fakta on, että elämme historian pisimmän nousukauden huipulla, eivätkä tulomme silti kata menoja. Jos emme tee mitään nyt ja nostaisimme vain veroja, niin mitä olisikaan edessämme laskukauden koittaessa?
Varmaa siis on, että asian korjaamiseksi on keväällä tarjolla vain enemmän tai vähemmän kipeitä ratkaisuja – onhan ne velatkin maksettava ja siksi tarvitaan suunnitelma.

Ratkaisuja ei minullakaan valmiina ole, mutta miten tekisin ratkaisut kotona?
Kotona selvittäisin millaisen aikajänteen ratkaisuja perheen talouden turvaaminen edellyttäisi. Kotona huolehtisin siitä, ettei lapsien tarvitsisi kärsiä arjessaan aikuisten asioiden takia. Kotona huolehtisin siitä, että isovanhemmillani olisi mahdollisimman vaivatonta ja turvallista olla. Kotona voisin itse kiristää vyötä, mutta huolehtisin siitä, että perhe voi hyvin – perusasiat on kuntoon.
Ripaus ylellisyyttä arjessa on tietysti hieno asia, mutta jos varoja sellaiseen ei ole, niin minun perheeni tulisi toimeen ilmankin.

Mielenkiintoinen kevät on edessä. Helppoa ei tule varmasti olemaan ja vaalit tuskin ratkaisujen tekemistä yhtään edesauttavat, koska politiikka saattaa silloin taas tulla todellisuuden tielle. Nähtäväksi jää, harkintaa tarvitaan, toivottavasti pidetään huolta siitä mikä tärkeintä meille on.

Jami Toivonen
1.1.2019

Valtuustoaloite ikäihmisten kulku- ja liikuntareittien perustamiseksi

Ennusteen mukaan vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden ikäryhmään kuuluu jo yli 26 prosenttia väestöstä eli useampi kuin joka neljäs suomalainen. Tämä tulee Rauman kaupungin huomioida myös omassa toiminnassaan, paitsi kaupunkisuunnittelussa, myös erityisesti infran suunnittelussa ja ylläpitämisessä.

Perussuomalaiset ovat aina tilaisuuden tullen tiedustelleet kuntalaisilta huomioita sekä toiveita kaupungin asioihin liittyen. Saaduissa vastauksissa on toistuvasti esitetty näkemys siitä, että esteettömyys yleisillä kulkureiteillä on huonontunut. Näennäisesti pieneltäkin vaikuttavat katukivetysten kynnykset tai reunakivet saattavat muodostaa ikäihmisille tai apuvälineitä käyttäville lähes ylitsepääsemättömiä esteitä.

On muistettava, että ikäihmisten yleisin tapaturma on kaatuminen ja että iäkkäiden ihmisten pitkäaikainen huolenpito toteutetaan nykyisin pääosin kotona tai kodinomaisessa asuinympäristössä kotihoidon, tukipalveluiden ja omaisten avun turvin. Kuntaliiton mukaan fyysisen ympäristön kehittämisen voidaankin nähdä täydentävän avohuoltoon painottuvaa palvelurakennetta. Esteetön asunnon lähiympäristö antaa iäkkäälle mahdollisuuden liikkua ja suoriutua arjestaan oman aktiivisuutensa avulla sekä asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.

Rauman Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että Raumalle perustetaan erityisesti ikäihmisille soveltuvia, oppaisiin ja/tai tienvarteen merkittyjä, kulku- ja liikuntareittejä.
Reittien valinnassa/suunnittelussa tulee ottaa huomioon esteettömyys, riittävän lyhyiden etäisyyksien välein olevat levähdyspaikat (penkit/kaiteet), hyvä näkyvyys ja hyvä valaistus. Soveltuvia reittejä saattaa olla jo olemassa ja joitain reittejä voidaan varmasti päivittää tällaiseen käyttöön soveltuvaksi hyvin pienin muutoksin. Reittien perustaminen voidaan ottaa huomioon jo normaalin kävelyteiden kunnostustyön suunnittelun ja toteutuksen ohessa, jolloin se ei välttämättä vaadi erillistä lisämäärärahaa. Sopivien reittien
kartoittaminen voidaan puolestaan toteuttaa esimerkiksi infran kuntotutkimusten yhteydessä.

Toteutettavissa ratkaisuissa, kuten reittien sijainneissa, määrässä ja pituudessa voitaisiin konsultoida mm.ikäihmisten neuvostoa ja eri yhdistyksiä.
Tietoa reiteistä voitaisiin jakaa esimerkiksi palvelutorin kautta sekä terveydenhuollon toimipisteissä ja yhdistysten välityksellä.

Raumalla 18.6.2018
Jami Toivonen
Rauman Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Valtuuston Ponsikas :)

Rauman kaupunginvaltuuston valtuustokauden päätöstilaisuudessa koin yllätyksen tullessani palkituksi uudella leikkimielisellä arvonimellä, jonka valtuuston naiset minulle myönsivät.

En ollut moisesta aikaisemmin kuullutkaan, sillä 2000-luvun alussa aloitettu perinne on kuluneella kaudella vaipunut unholaan, mutta nyt herätetty uudelleen eloon.
Nähtävästi olen myös kanssavaltuutettujen mieleen jäänyt – milloin sitten mistäkin syystä 😀
Kyllä politiikassa pitääkin huumoria olla, eivät nämä jutut aina niin vakavaksi saa mennä.
Tässä valtuuston puheenjohtaja Hanna Marvan pitämä Valtuuston Ponsikas -puhe:

Arvoisat valtuutetut, hyvät naiset ja herrat.

Tänään meillä valtuuston naispuolisilla valtuutetuilla on jälleen ilo olla palkitsemassa Valtuuston Ponsikasta.
Palkitsemisessa on ollut muutaman vuoden tauko johtuen ehkä yhteisten pikkujoulujen puuttumisesta tai sitten on vain muuten vain ollut vaikeaa löytää hyvää palkittavaa. Meidän toivomuksenamme onkin, että pikkujouluperinne herätetään henkiin ja miesvaltuutetuilta toivotaan hieman värikkäämpää toimintaa ja ponnekkaampia puheenvuoroja, jotta meillä olisi jatkossakin riittävästi ehdokkaita Ponsikkaiksi.

Ponsikas on siis erityisen ansioitunut valtuutettu, joka on toiminnallaan ja puheenvuoroillaan herättänyt huomiota, hämmennystä, hilpeyttä ja joskus myös ollut muuten vaan ihan hiton hankala, hauska tai ponsikasmaisen vaikuttava. Ponsikas-perinteen on aloittanut valtuutettu Aino-Maija Tihveräinen 2000-luvun alussa ja nykyisistä valtuutetuistakin muutama on tämän arvostetun tunnustuksen saanut.

Tänä vuonna ja tämän valtuustokauden ollessa lopuillaan olemme taas olleet tarkkaavaisina ja olemmekin löytäneet hyvän Ponsikkaan. Hän on erityisen tarkka henkilö. Lukee siis listoilta ihan kaiken – ajatella, sellaisiakin miehiä on!!!!! Hän on myös käyttänyt puheenvuoron luullaksemme kaikissa valtuuston kokouksissa, emmekä siis tarkoita nimenhuutoa. Viimeisessä valtuuston kokouksessa hän käytti samasta aiheesta noin kolme puheenvuoroa ja se jos mikä on ponsikasmaista toimintaa! Sillä kertaa jäi kyllä varsinainen ponsi tekemättä, mutta muulloin niitä on tehty senkin edestä.

Emme tässä tilaisuudessa tai muutoinkaan tohdi esittää tämän vahvempia tai omasta mielestämme hauskoja perusteita, ettei Ponsikkaamme siviiliammatti iske päälle ja löydämme itsemme kuulusteluista.

Vuoden 2017 Rauman kaupunginvaltuuston Ponsikas, JAMI TOIVONEN!!!!!

Valtuustoaloite kuntoportaiden rakentamiseksi

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä. Kunta voi edistää alueen elinvoimaa sekä hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua edistämällä kuntalaisten hyvinvointia suunnitelmallisesti ja aktiivisesti – liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet ovat oleellinen osa tätä työtä.

Useissa kunnissa ympäri Suomen on viime vuosina rakennettu kuntoportaita, jotka ovat saavuttaneet suuren suosion. Portaiden rakentaminen ei ole kustannuksiltaan iso investointi ja oikein toteutettuna niitä voivat käyttää kaikenikäiset ja –tasoiset urheilijat sekä ketkä tahansa muutkin.
Parhaiten kuntoportaiden sijoituspaikaksi sopisi korkeuserojensa ja keskeisen sijaintinsa puolesta vesitorninmäki, jonka maa-alueen kaupunki omistaa. Portaat olisi mahdollista sijoittaa alueella joko vesitornin länsi- tai pohjoispuolelle. Oikeanlaisella sijoittelulla ja toteutuksella portailla voisi olla myös matkailua edistävä vaikutus.

Maksuttomia kuntoilumahdollisuuksia tai alueiden liikuntapuistomaisuutta olisi tulevaisuudessa mahdollisuus laajentaa ja sitä kautta voidaan entisestään madaltaa liikkumisen kynnystä – vesitorninmäki tarjoaisi puitteet myös tähän.
Lisäksi tällaista mahdollisuutta voitaisiin hyödyntää läheisen Hj. Nortamon koulun liikunnan opetuksen yhteydessä.
Portaiden sijoittelun, mallin ja muiden ominaisuuksien päättämisessä voitaisiin tehdä yhteistyötä paikallisten urheiluseurojen ja eri yhdistysten kanssa.
Porrashankkeen toteutuksessa, kuten rakentamisessa ja sijoitusalueen valmistelussa voitaisiin hyödyntää tarvittaessa myös kaupungin kesätyöläisiä, nuorten työpajaa tai vaikkapa paikallisia yhdistyksiä esimerkiksi vastikkeellisen avustuksen muodossa.

Näin ollen esitetään, että Raumalla käynnistetään hanke kuntoportaiden rakentamiseksi – ensisijaisena sijoitusvaihtoehtona vesitorninmäen alue.

Raumalla 24.4.2017
Jami Toivonen