Aloite liikuntapainotteisesta koulusta

Valtakunnallisen kouluterveyskyselynkin mukaan alakouluikäisten lasten liikunnan harrastaminen on vähentynyt Raumalla. Vuonna 2017 perusopetuksen 4. ja 5. luokalla vähintään tunnin päivässä liikuntaa harrastavien määrä oli Raumalla vielä 51,9%, mikä oli valtakunnallista keskiarvoa (45,1%) reilusti parempi. Vuonna 2019 luku oli kuitenkin pudonnut Raumalla jo 40,4%:n.

Tähän, valtakunnalliseenkin, trendiin puuttuu mm. Lasten Liike, joka on Suomen Olympiakomitean ja koko liikuntayhteisön yhteinen ponnistus lasten ja nuorten liikunnallisen harrastustoiminnan lisäämiseksi. Lasten Liikkeen tavoite on luoda mahdollisuuksia yhä useammalle lapselle osallistua lapsen kasvua ja kehitystä tukevaan liikunnalliseen harrastustoimintaan. Lasten Liikkeen mukaan tällä hetkellä 2/3 lapsista liikkuu terveytensä sekä kehityksensä kannalta liian vähän ja esim 5-10% nuorten syrjäytymisestä olisi ehkäistävissä fyysistä aktiivisuutta lisäämällä. 

Arvioiden mukaan yleisesti n. 70 % lapsista on koulupäivän yhteydessä järjestettävän liikuntakerhotoiminnan ulottumattomissa. Samaan aikaan kysyntä koulupäivän yhteydessä sekä iltaisin järjestetylle ei-kilpailulliselle harrastustoiminnalle kasvaa ympäri Suomea. Harrastukset lisäävät tutkitusti niin psyykkistä kuin fyysistäkin hyvinvointia. Hyvistä syistä huolimatta enemmistö lapsista liikkuu terveytensä ja kehityksensä kannalta liian vähän.

Myös harrastamisen Suomen mallissa päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Tämä ei tarkoita pelkästään liikunnallisia harrasteita, mutta erilaiset liikuntaharrastukset ovat olennainen osa valikoimaa.

Raumalla olisi erinomaiset mahdollisuudet parantaa liikunnallisuutta merkittävästi tulevan kouluverkkoon liittyvän muutoksen yhteydessä, etenkin uuden “Nanujärvelän” koulun kohdalla. Oikeanlaisella suunnittelulla ja esimerkiksi lähiympäristön liikuntamahdollisuudet, esim Lähdepelto, huomioon ottamalla siirtymä liikuntapainotteisuuteen kyettäisiin toteuttamaan hyvinkin kustannusneutraalisti. Jos otetaan huomioon pidempiaikaiset hyödyt, voinee hanke aikaansaada kaupungille jopa säästöjä. Yhteistyöllä paikallisten harrasteseurojen kanssa liikuntapainotteisuus voitaisiin toteuttaa huomioiden sekä tavoitteellisia että ei-tavoitteellisia liikuntamahdollisuuksia. 

Esimerkiksi Tampereella painotuksen tarkoituksena on tarjota oppilaille monipuolinen liikunnanopetus. Opetuksessa korostetaan yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta. Liikunnan opetussuunnitelmallinen painotus etenee monipuolisista perusliikuntamuodoista kohti erilaisia lajitaitoja. Painotuksessa pyritään huomioimaan lasten liikunnallisuus myös luokkahuoneopetuksessa opetussuunnitelman periaatteita noudattaen. Liikuntapainotusoppilailla on vuosiluokkien 3–6 aikana yhteensä 5 vuosiviikkotuntia enemmän liikuntaa kuin muilla oppilailla.

Näin ollen esitetään, että: 
1. Raumalla tarjottaisiin mahdollisuutta liikuntapainotteiseen opetukseen ala-asteelta lähtien, aloittaen tarjonta rakennettavan “Nanujärvelän” koulun kohdalla
2. Liikuntapainotteisen opetuksen tarjonta, harrasteliikunta sekä liikunnallisuus yleisesti, otettaisiin huomioon “Nanujärvelän” koulun sijainnin, toiminnan sekä rakenteiden suunnittelussa

Raumalla 26.4.2021
Jami Toivonen  
Rauman Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Koulu ei ole vain ”koulu”

Koulun merkitys ympäröivälle alueelleen on kuin sinne vievällä tiellä. Mikäli puitteet eivät ole Luokkakunnossa, on asialla välitön vaikutus alueen elinvoimaisuuden edellytyksiin. Monet koulut palvelevat alueensa asukkaita koulupäivän jälkeenkin, niin urheilun merkeissä kuin kokoontumispaikkoina.
Uusien omakotitalojen rakentajista enemmistön muodostavat lapsiperheet tai perheenlisäystä suunnittelevat. Koulu onkin eräänlainen alueensa veturi, sillä juuri koulun läheisyys ja koulutien turvallisuus on monelle rakennuspaikkaansa valitsevalle merkittävä tekijä. Näin kouluverkkopäätökset vaikuttavat myös yhteiskuntarakenteeseen. Koulujen lopettaminen tarkoittaisi väistämättä myös suurempia luokkakokoja, jonka vaikutukset oppimisen tasoon, ja esimerkiksi koulukiusaamisen lisääntymiseen, voi jokainen itse päätellä.

Monesti tuntuukin, että asioita tarkastellaan liian yksipuolisesti ja ratkaisuiden kokonaisvaikutukset jäävät selvittämättä. Yhden tahon säästöt kun voivat helposti nostaa muiden kustannuksia. Tätä taustaa vasten tuntuukin erikoiselta, että kaupunki laajentuu jääräpäisesti juuri pohjoisen suuntaan huolimatta siitä, että kaikille ei ole osoittaa alueelta koulupaikkaa. Samaan aikaan, kun kyseinen ongelma huutaa ratkaisuaan, on kaupungin eteläisellä alueella tekeillä uusi osayleiskaava, minkä on tarkoitus valmistua ensi vuonna ja mahdollistaa kymmeniä uusia rakennuspaikkoja. Koulujen lakkauttaminen tässä tilanteessa olisikin kaiken logiikan vastaista – etenkin kun otetaan huomioon myös se, että samalla kun rakennuslupien määrä on ollut laskussa, on poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisuiden määrä puolestaan kasvanut. Tästä voi päätellä, että monet pitävät haja-asutusalueelle rakentamista, tiivistä ja tarkoin ennalta määrättyä, taajamarakentamista houkuttelevampana vaihtoehtona. Ollakseen houkutteleva kaupunki, on Raumalla tähänkin kysyntään vastattava.

Ovatko palvelut olemassa ihmistä varten vai ovatko ihmiset palvelua varten? Päätöksenteossa on lopulta kyse arvovalinnoista. On totta, ettei kaikkia asioita voida saattaa kerralla kuntoon, mutta tässä tilanteessa on syytä varoa tekemästä päätöksiä, joita ei voi enää peruuttaa. En haluaisi uskoa yhteiskuntamme muuttuneen niin pinnalliseksi, että esimerkiksi ulkoiset asiat olisivat lasten turvallista koulutietä tärkeämpiä. Jos yhden hallintokunnan säästövelvoitteet ovat vaarassa vaikuttaa niinkin tärkeään asiaan kuin kouluverkkoon, olisiko syytä harkita säästöjen kohdentamista toisaalle?