Aloite interaktiivisesta kaupunkikartasta

Erilaisia kaupunkikarttoja on ollut käytössä maailmalla ja Suomessakin jo pitkään. Suurimmaksi osaksi kartat ovat kuitenkin keskittyneet lähinnä yritysten sijainti- ja aukiolotietoihin tai muuhun vastaavaan yleisinfoon, mutta esimerkkejä laajemmistakin toteutuksista on.
Esimerkiksi Göteborgissa on käytössä interaktiivinen kaupunkikartta nimeltään Min Stad, jota markkinoidaan kaupungin “digitaalisena ilmoitustauluna”. 

Min Stad -palvelussa voi tehdä mm. korjausehdotuksia/aloitteita, kertoa omia kokemuksia tai tarinoita johonkin kaupungin sijaintiin liittyen, infota hyvistä kuntoilureiteistä, ajanviettomahdollisuuksista, lukea tulevista kaupungissa tehtävistä hankkeista, historiikistä jne. Palveluun lisättyjä tietoja voidaan myös käyttää kaupungin kehittämisessä ja markkinoinnissa. Erona muihin kaupunkikarttoihin tai infosivustoihin, kuten visitrauma tai kissmyturku, on interaktiivisuus, jota mahdollistaa käyttäjän osallistamisen.

Etenkin korona-aikana lähimatkailu ja oman ympäristön aktiviteettien hyödyntäminen on lisääntynyt merkittävästi ja siten myös tietoisuuden tarve paikallisista tapahtumista tai mahdollisuuksista on kasvanut entisestään paitsi matkailun saralla myös kaupungin asukkaiden kesken. Interaktiivisella kartalla olisi myös mahdollista täydentää jo olemassa olevia palveluita, kuten karttapohjaan liitettyä palautejärjestelmää tai matkailun erilaisia opaspalveluita.

Interaktiivinen kartta tarjoaisi niin kuntalaisia, matkailijoita kuin kaupunkiorganisaatiotakin palvelevan visuaalisen johdonmukaisen väylän tiedon hakemiselle tai esim. menovinkeille, mutta myös sisällöntuotannolle ja palautteen antamiselle, koskien haluttua kaupunkiympäristöä – ilman käyttäjän tarvetta raivata itseään nettisivuviidakon läpi. Osallistavana, ja tiedot yhteen karttapohjaan kokoavana, palvelu voisi olla edelläkävijä Suomen kuntakentällä.

Edellä kerrotun pohjalta esitetään, että Rauman kaupungin internet-sivuille luotaisiin interaktiivinen ja kaupunkilaisia osallistava karttapalvelu, paikallisia tarpeita mukaillen.

Raumalla 31.5.2021

Jami Toivonen
Rauman Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Aloite liikuntapainotteisesta koulusta

Valtakunnallisen kouluterveyskyselynkin mukaan alakouluikäisten lasten liikunnan harrastaminen on vähentynyt Raumalla. Vuonna 2017 perusopetuksen 4. ja 5. luokalla vähintään tunnin päivässä liikuntaa harrastavien määrä oli Raumalla vielä 51,9%, mikä oli valtakunnallista keskiarvoa (45,1%) reilusti parempi. Vuonna 2019 luku oli kuitenkin pudonnut Raumalla jo 40,4%:n.

Tähän, valtakunnalliseenkin, trendiin puuttuu mm. Lasten Liike, joka on Suomen Olympiakomitean ja koko liikuntayhteisön yhteinen ponnistus lasten ja nuorten liikunnallisen harrastustoiminnan lisäämiseksi. Lasten Liikkeen tavoite on luoda mahdollisuuksia yhä useammalle lapselle osallistua lapsen kasvua ja kehitystä tukevaan liikunnalliseen harrastustoimintaan. Lasten Liikkeen mukaan tällä hetkellä 2/3 lapsista liikkuu terveytensä sekä kehityksensä kannalta liian vähän ja esim 5-10% nuorten syrjäytymisestä olisi ehkäistävissä fyysistä aktiivisuutta lisäämällä. 

Arvioiden mukaan yleisesti n. 70 % lapsista on koulupäivän yhteydessä järjestettävän liikuntakerhotoiminnan ulottumattomissa. Samaan aikaan kysyntä koulupäivän yhteydessä sekä iltaisin järjestetylle ei-kilpailulliselle harrastustoiminnalle kasvaa ympäri Suomea. Harrastukset lisäävät tutkitusti niin psyykkistä kuin fyysistäkin hyvinvointia. Hyvistä syistä huolimatta enemmistö lapsista liikkuu terveytensä ja kehityksensä kannalta liian vähän.

Myös harrastamisen Suomen mallissa päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Tämä ei tarkoita pelkästään liikunnallisia harrasteita, mutta erilaiset liikuntaharrastukset ovat olennainen osa valikoimaa.

Raumalla olisi erinomaiset mahdollisuudet parantaa liikunnallisuutta merkittävästi tulevan kouluverkkoon liittyvän muutoksen yhteydessä, etenkin uuden “Nanujärvelän” koulun kohdalla. Oikeanlaisella suunnittelulla ja esimerkiksi lähiympäristön liikuntamahdollisuudet, esim Lähdepelto, huomioon ottamalla siirtymä liikuntapainotteisuuteen kyettäisiin toteuttamaan hyvinkin kustannusneutraalisti. Jos otetaan huomioon pidempiaikaiset hyödyt, voinee hanke aikaansaada kaupungille jopa säästöjä. Yhteistyöllä paikallisten harrasteseurojen kanssa liikuntapainotteisuus voitaisiin toteuttaa huomioiden sekä tavoitteellisia että ei-tavoitteellisia liikuntamahdollisuuksia. 

Esimerkiksi Tampereella painotuksen tarkoituksena on tarjota oppilaille monipuolinen liikunnanopetus. Opetuksessa korostetaan yhteisöllisyyttä ja vastuullisuutta. Liikunnan opetussuunnitelmallinen painotus etenee monipuolisista perusliikuntamuodoista kohti erilaisia lajitaitoja. Painotuksessa pyritään huomioimaan lasten liikunnallisuus myös luokkahuoneopetuksessa opetussuunnitelman periaatteita noudattaen. Liikuntapainotusoppilailla on vuosiluokkien 3–6 aikana yhteensä 5 vuosiviikkotuntia enemmän liikuntaa kuin muilla oppilailla.

Näin ollen esitetään, että: 
1. Raumalla tarjottaisiin mahdollisuutta liikuntapainotteiseen opetukseen ala-asteelta lähtien, aloittaen tarjonta rakennettavan “Nanujärvelän” koulun kohdalla
2. Liikuntapainotteisen opetuksen tarjonta, harrasteliikunta sekä liikunnallisuus yleisesti, otettaisiin huomioon “Nanujärvelän” koulun sijainnin, toiminnan sekä rakenteiden suunnittelussa

Raumalla 26.4.2021
Jami Toivonen  
Rauman Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Aloite seniorikylähankkeen aloittamiseksi

Seniorikylä -hankkeita on toteutettu nykyään jo useammissa eri kaupungeissa niin Suomessa kuin maailmallakin. Toteutustavat vaihtelevat paikkakunnittain, mutta yhteisenä kantavana ideana on, että muuttuvissa kaupungistuvissa yhteiskunnissa ikääntyvän väestön toiminnallisen yhteisöllisyyden lisääminen edellyttää laajempaa ja yksityiskohtaisempaa perehtymistä sekä huomiointia kaupunkisuunnittelusta lähtien aina toimintatapoihin asti. 

Rauman kaupungin kohdalla Emmi Juslin on 2017 tehnyt Aalto-yliopiston diplomityön nimeltään “Papinpellon seniorikylä – monimuotoinen asumisen ja palveluiden kortteli Raumalle”. Työ on erittäin laadukas ja siinä on otettu erilaisia näkökulmia sekä mahdollisuuksia ansiokkaasti huomioon. Vaikka nykyisellään seniorikylän sijainti ja malli ei täysin voisikaan vastata diplomityössä esitettyä, eivät periaatteet ja toimintatavat ole sidottuja maantieteelliseen sijaintiin, joskin synergiaetujen huomiointi sijoittelussa on kuitenkin huomioitava. 

Seniorikylä -ideaa valmisteltiin kaupungin taholta jo aikaisemmin, mutta oletettu äkillinen asuinrakennustarve liittyen Uudenkaupungin autotehtaan työntekijämäärän kasvamiseen, muutti suunnitelmia aikaisemmasta. Asiaa käsiteltiin Rauman kaupunginvaltuuston kokouksessa, jossa valtuusto linjasi tuolloin myös, että Papinpellon alueen kokonaissuunnittelussa otetaan huomioon seniorikylä hanke. Asian eteneminen kuitenkin myöhemmin tyssäsi ilmeisesti maanomistuskysymyksiin liittyen, huolimatta siitä, että Papinpellon alue on ollut, ja on edelleen, ikäihmisten palvelutarjontaan kohdistuvan rakentamisen kiinnostuksen kohteena. 

Asiaa on käsitelty useaan otteeseen myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa – kaupungin tulee huomioida ikääntyvä väestö, palvelutarpeen sekä -tuotannon muutokset ja mahdolliset synergiaedut niin oman toiminnan, ulkoisten palveluntuottajien kuin kolmannen sektorin toimijoidenkin kanssa. Nyt kaavoitustilanteen myötä asia on uudelleen ajankohtainen. Rauman kaupungin kaavoituksen taholta on ilmaistu, että mikäli seniorikylä -malli halutaan kokonaissuunnittelussa sekä kaupungin toiminnassa huomioida, tulee käynnistää virallinen hanke asian eteenpäin viemiseksi. Näin ollen esitetään, että Raumalla käynnistetään Seniorikylä -hanke. 

Raumalla 25.1.2021
Jami Toivonen
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet

Aloite osallistuvan budjetoinnin kokeilusta

Paitsi heikkenevä taloustilanne myös muut viimeaikaiset myllerrykset ovat pakottaneet meitä etsimään uusia näkökantoja ja keinoja siihen, miten eri asioita tulisi hoitaa. Kaupunkiorganisaatio voi ajoittain olla etenkin kuntalaisen näkökulmasta varsin kankea, kun pitäisi uudistua tai jotain poikkeavaa tavoitellaan. Avoimuutta sekä kuntalaisten osallistamista tulisi lisätä. Yhtenä ratkaisuna tähän voisi olla osallistuva budjetointi.

Osallistuvan budjetoinnin malli on ollut olemassa jo pidemmän aikaa ja se on useissa eri Suomenkin kunnissa otettu innokkaasti vastaan (esim. ”OmaStadi” Helsinki, ”Mun Tampere”, ”Asukasbudjetti” Turku sekä ”Yhdenvertainen Oulu”). Oulun kaupungin mukaan osallistuva budjetointi on edustuksellisen demokratian rinnalle kehittyvä suoran demokratian toimintatapa, jossa korostuvat kokeilukulttuuri ja uudenlainen, muuttuvaan toimintaympäristöön sopeutuva ja kehittyvä julkinen hallinto. Kysymyksessä on talouden, demokratian ja käytännön tekemisen yhdistävä prosessi, joka vahvistaa dialogia ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. 

Paitsi Kuntalain 22§, myös Rauman tarina edellyttää osallistavaa ja keskustelevaa toimintakulttuuria. Raumalla onkin toki vuosien varrella ollut erilaisia kuntalaisten osallistumisen mahdollistavia käytänteitä sekä kokeiluja, mutta osallistaminen voisi olla huomattavasti laajamittaisempaa. Toteuttamistapoja osallistuvalle budjetille onkin yhtä paljon kuin on paikkoja missä malli on käytössä. Osallistuvan budjetoinnin kautta kuntalaiset otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun sekä voidaan antaa mahdollisuus määritellä ja priorisoida julkisia kulutuskohteita, eikä mallia ei siten tule sekoittaa esimerkiksi kuntalaisaloitteeseen.

Kunnat ovat hyödyntäneet mallia vaihtelevasti, eräät vain kertaluontoisissa kohteissa tai tietyllä alueella, toiset ovat osoittaneet budjetistaan pysyvästi tietyn summan käytettäväksi osallistuvaan budjetointiin ja niin edelleen. Käytännön mahdollisuuksia avataan myös Kuntaliiton aiheesta julkaisemassa oppaassa nimeltään: “Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa”. Mallia voidaan hyödyntää kuntalaisten lisäksi esimerkiksi työntekijöidenkin vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi heitä koskevissa asioissa.

Näin ollen esitetään, että Raumalla kokeiltaisiin osallistuvan budjetin soveltamisen mahdollisuuksia laaja-alaisesti paitsi budjetista varoja osoittamalla myös muutoin (esim priorisointi) – tavoitteena jo olemassa olevien osallistumismahdollisuuksien kasvattaminen pysyvästi, niin eri hallintokuntia koskien kuin kaupungin toiminnassa yleisesti.

Raumalla 9/2020
Jami Toivonen
Rauman Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Valtuustoaloite ruoan sisältötietojen merkitsemisestä ja lähiruoan painottamisesta

Opetushallituksen mukaan kouluruokailun tehtävänä on muun muassa oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen sekä ruokaosaamisen tukeminen. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon myös ruokailun terveydellinen merkitys. Kouluruokailu on myös kasvatuksellinen työväline ja se järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti tervettä kasvua ja kehitystä edistäen. Pedagogisesta näkökulmasta kouluruokailun avulla voi johdattaa oppilaat pohtimaan esimerkiksi ruoan terveellisyyttä, laatua ja ympäristövaikutuksia ja erilaisia ruokavalioita (oph.fi).

Erilaiset ruoka-aineallergiat ja niihin liittyvät allergiset reaktiot ovat viime vuosina lisääntyneet länsimaissa – myös Suomessa. Siksikin myös tarve, erityisten ruokavalioiden lisäksi, ruokien sisältämien ainesosien tai ravintosisällön seurantaan on lisääntynyt. Allergioiden lisäksi ruoan ravintosisällön seuranta ja tarkasteleminen saattavat joissakin tapauksissa olla merkityksellistä myös sairauden hoidon kannalta.

Koska esimerkiksi kouluruokailuissa tarjotaan samoja ruokia tietyin syklein, ei nyt kyseessä olevia tietoja tarvitse selvittää kuin kerran, joten selvittämiseen vaadittava työmäärä ei ole suuri – einesten osalta tiedothan ovat varmasti jo olemassa. Käytäntö on voimassa jo monissa kunnissa ja tiedon saatavuuden parantamiseksi toiset kunnat ovat ottaneet käyttöön myös mobiilipalveluita, kuten Jamix menu joka on paikallisittain käytössä myös WinNovassa.

Kestävyysnäkökulma tulee ottaa huomioon elintarvikkeiden kilpailuttamisen ja ruokavalintojen yhteydessä. Lähiruokahankinnat tukevat sekä kotimaista että paikallista taloutta. Lähi- ja luomuruoka ovat myös ympäristöystävällisiä valintoja. Kestävyys, terveellisyys ja maittavuus yhdistyvät, kun kouluateria on valmistettu myös mahdollisimmat pitkälti kotimaisista raaka-aineksista. Rauman ja erityisesti satakunnan alueella on useita elintarviketuottajia. Siksi onkin tärkeää, että luomu- ja lähiruokaa suositaan julkisissa ruokapalveluissa.

Näin ollen esitetään, että:
1. Raumalla käynnistetään tarvittavat selvitykset ja toimenpiteet ruokien sisällön/ravintosisällön selvittämiseksi ja nähtäville merkitsemiseksi siten, että tietoa tarvitsevat pääsevät siihen helposti käsiksi.
2. Ruokahankinnoissa, -valinnoissa ja hankintaan liittyvissä kilpailutuksissa painotettaisiin enenevissä määrin, hankintalain puitteissa olevien mahdollisuuksien mukaan, erityisesti paikallista lähiruokaa – kestävyysnäkökulma huomioon ottaen. Harkinnan mukaan myös ruoan alkuperä voidaan saattaa tietoa haluavien saataville kohdan 1 mukaisesti.

Raumalla 27.1.2020
Jami Toivonen

Rauma-puolue vai Rauma-perhe

Kuvitellaan perhe, jonka menot ovat enemmän kuin tulot – jotain pitäisi tehdä, koska pidemmän päälle tilanne on ymmärrettävästi kestämätön.
Kuinkakohan moni ottaisi tässä tilanteessa lisää velkaa säilyttääkseen nykyisen kulutustason?
Kuinka moni esittäisi, että pitäisi saada lisää, koska joku jossain muualla saa?
Kuinka moni sanoisi, ettei tehdä mitään muutoksia vaan käytetään loputkin säästöt ja toivotaan parempaa tilipussia, vaikkei sellaista ole näköpiirissä?

Aika harva varmaan, mutta politiikassa asia on välillä toisin…

Vaikka kuntalaisten pitkäaikainen hyvinvointi pitäisi olla kaikkien yhteinen päämäärä, niin politiikassa laupiaita ovat olevinaan ne, jotka vaativat kulutusta varoista piittaamatta.
Politiikassa pahiksia ovat ne, jotka kysyvät mistä rahat saadaan.
Politiikassa rohkeita ovat olevinaan ne, jotka siirtävät ongelmat seuraavien ratkaistavaksi.
Lyhyen tähtäimen helpoille ratkaisuille huudetaan helposti hurraata, vaikka arki kallistuu päivä päivältä niin kotona kuin kuntataloudessakin.

Nyt sanotaan, että Rauma ottaa velkaa. Todellisuudessa Rauma on ottanut velkaa jo pitkään, mutta korjausvelan muodossa. Nyt kun korjausvelat tulevat maksuun, joudutaan tuo velka hakemaan pankista. Massiiviset korjausvelat ovat, ainakin osittain, seurausta lyhytnäköisestä politiikasta, jossa on säästetty kiinteistöjen asianmukaisesta ylläpidosta – eihän näin kodistakaan pidetä huolta.

Vaikka olemme jo Raumallakin kuulleet eräiden suusta toiveita paremmista (vero)tuloista, niin fakta on, että elämme historian pisimmän nousukauden huipulla, eivätkä tulomme silti kata menoja. Jos emme tee mitään nyt ja nostaisimme vain veroja, niin mitä olisikaan edessämme laskukauden koittaessa?
Varmaa siis on, että asian korjaamiseksi on keväällä tarjolla vain enemmän tai vähemmän kipeitä ratkaisuja – onhan ne velatkin maksettava ja siksi tarvitaan suunnitelma.

Ratkaisuja ei minullakaan valmiina ole, mutta miten tekisin ratkaisut kotona?
Kotona selvittäisin millaisen aikajänteen ratkaisuja perheen talouden turvaaminen edellyttäisi. Kotona huolehtisin siitä, ettei lapsien tarvitsisi kärsiä arjessaan aikuisten asioiden takia. Kotona huolehtisin siitä, että isovanhemmillani olisi mahdollisimman vaivatonta ja turvallista olla. Kotona voisin itse kiristää vyötä, mutta huolehtisin siitä, että perhe voi hyvin – perusasiat on kuntoon.
Ripaus ylellisyyttä arjessa on tietysti hieno asia, mutta jos varoja sellaiseen ei ole, niin minun perheeni tulisi toimeen ilmankin.

Mielenkiintoinen kevät on edessä. Helppoa ei tule varmasti olemaan ja vaalit tuskin ratkaisujen tekemistä yhtään edesauttavat, koska politiikka saattaa silloin taas tulla todellisuuden tielle. Nähtäväksi jää, harkintaa tarvitaan, toivottavasti pidetään huolta siitä mikä tärkeintä meille on.

Jami Toivonen
1.1.2019